Renault Express Electrique -96 myydään - Sähköautot - Nyt!
Onneksi olkoon kaupoista. Itselläni kävi myös samanlain kun ensimmäisen kerran istahdin sähköauton puikkoihin. Loputkin epäluulot hävisi siinä vaiheessa kun olin pakittanut auton portille.
Kokemusta löytyy vasta n.300km matkalta ilman lämmitintä tammi-helmikuussa, mutta onneksi on lämpimiä vaatteita. Mutta sen kestää kun tietää miten hyvää se sydämelle tekee. Itseasiassa jos istumapaikkoja olisi riittävästi niin hävittäisin bensa-auton pois kokonaan.
Jatkamme sähköautolla suristelua ja odotamme että joku poliittinen ryhmittymä saa aivopierun ja tulee jollain tavalla järkiin sähköautoiluun liittyen.
Piilota luonut Lasse (vieras), 11 Feb 2011 11:01Kiitos. Mikä lämmitin tyypiltään ja mitä osia tarvitsisit? Nurkissani roikkuu kaikenlaista ihmeellistä ja omituista.
Jännittävä mahdollisuus myös on tehdä sisälämmittimen alumiiniin valetusta vastuksesta, varustettuna 60-70C klixonilla ylikuumenemisen varalta, näppärä muutaman sadan watin lämmitin ilmakanavaan joka kummasti tuntuu monasti riittävän, etenkin kun alkaa lämmittää heti. Ilmalämpöpumppu tehtynä bilteman kosteudenpoistajasta (140e) ja vaihdolla ilmastoinniksi kesäaikaan on jo ylellisyyttä. Jos Sinulla joku kylmäkkötuttu niin auttaisi asiaa.
Piilota luonut Pera L (vieras), 11 Feb 2011 11:49Eberin D5W, lämmönvaihdin oli sulanut. Osa on matkalla, mutta ei ole vielä tullut perille. Surffailinkin bilteman sivuilla tuota kosteudenpoistajaa, olisi aika kova sana. Toistaiseksi on ollut 150W keraaminen lämmitin hönkimässä tuulilasiin, ihmeen hyvin pitää sulana
kuskin kohdalta -20 asteessakin. Vielä pitäisi vaihtaa 12V akku syväpurkausmalliin, eristää se ja laittaa pieni vastus pitämään lämpöisenä. Välillä meinaa vilkutella 12V merkkivaloa kun on lämppäri päällä kylmällä kelillä. Tänään aamulla viimeksi kun lähtiessä oli -32. Tällä hetkellä akkuna exiden starttiakku.
Onkohan kukaan tehny lämpöpumppua siitä pilteman kuivaimesta? Mielenkiintoista olisi tietää cop-kerroin :)
Piilota luonut Lasse (vieras), 11 Feb 2011 19:00Tein kerran kaverille Honkkarin vastaavasta. Höyrystin ja lauhdutin vaan erilleen, lauhdutin ilmantulokanavaan ja höyrystin kompuran kanssa samalle levylle johon myös puhallin. 230V:n invertteristä sähköt sille, 600W jatkuvatehoinen pystyy käynnistämään tuon vehkeen hermeettisen kompuran. 12V:n kelalla 230V sietävä rele ohjaamaan tai sitten vaihtaa kosteustermostaatin normaaliin. Putkia joutuu vähän jatkamaan mutta pikkuhomma. Jos haluaisi ilmastoinniksi muuttaa niin vähän enemmän putkihommia muttei kovin ihmeellistä. Tuossa 0C ulkoilmassa tuli noin 500-600W lämmitystehoa ja siitä sitten pieneni siten että -10C tuli noin 400W. Kun -15C antoi 250-300W. Mikäli vaihtaisi öljyt kompurassa hieman ohuempiin niin tulos paranisi kun peli on lähinnä suunniteltu huoneenlämpötilassa käytettäväksi. Voisi vielä säädellä uudestaan kapillaariputken mutta taitaisi mennä jo hienosteluksi. Kylmäaineenahan on R134a jonka höyrystymispiste on -30C. Jos ihan hulluksi heittäytyisi niin panisi R600 sisään eli propaanit. Ei tarvitsisi edes kylmälupia. Pelaisi hyvin kun propaaninkin höyrystymispiste on -30C ja volumetrinen lämmönsiirtokyky 134a:n luokkaa, noin suunnilleen. Liukumakin olematon. Aineen määrähän on ihan olematon noissa.
Minulla yksi Honkkarin peli vielä ja ajattelin siitä vääntää omaan vehkeeseen. Riittäisi -10C ja kylmemmässä pöräyttäisi bensapöhöttimen pyörimään.
Elcatmiehet ovat kertoneet minulle että akkujen alla olisi lämmitysmatto joka toimii kun laturi on päällä. Parantaa kuulemma oleellisesti ajokäyttöä.
Piilota luonut Pera L (vieras), 12 Feb 2011 01:34Pari uteliaisuuskysymystä, kun Peralla tuntuu olevan kokemusta näistä lämpöpumpuista:
Tuossa 0C ulkoilmassa tuli noin 500-600W lämmitystehoa ja siitä sitten pieneni siten että -10C tuli noin 400W. Kun -15C antoi 250-300W.
1. Paljonko sähköinen ottoteho oli missäkin tilanteessa? 2. Mikä oli ulostulevan ilman lämpötila kussakin tilanteessa?
3. Ovatko yllämainitut tehot kokonaistehoja vai tehoja ottotehon päälle (ts. lämpöpumppulisää)?
Spekulaatioita tuntuu olevan paljon, mutta kerrankin jollakulla on ilmeisesti ihan mittaustuloksiakin. Kivaa!
Autossa on kaksi erillistä lämpöongelmaa. Ensimmäinen on lasien huurteenpoisto ja toinen on matkustamon lämpötilan ylläpito. Lyhyemmillä matkoilla jälkimmäisellä ei ole väliä, sen sijaan ajamista usein helpottaa, jos näkyy ulos. Itse asiassa matkustamon pitäminen kylmänä vähentää lasien huurtumista.
Perinteisissä autoissa matkustamoon puhalletaan kuumaa ilmaa (esimerkiksi +50 C) tuulilasin kautta. Tuloksena on huurteenpoisto kahta tietä. Toisaalta tuulilasilla oleva ilma on rutikuivaa (kastepiste sama kuin ulkoilmassa), toisaalta kuuma ilma lämmittää tuulilasia (mikä sallii korkeamman kastepisteen ilmalle).
Teoriapohjalta siis tuntuisi, että lämpöpumpulla olisi vähän vaikeaa pakkasella tässä systeemissä, kun energia pitäisi pumpata jostain -20 asteesta jonnekin +50:een asteeseen. Mutta teoreetikot voivat lähteä takaisin kammioihinsa miettimään, jos tuo on kuitenkin saatu käytännössä toimimaan…
Joskus olen huvittanut itseäni miettimällä käytännössä parasta tapaa lämmittää sähköauto. Päädyin jokseenkin sellaiseen, jossa on mahdollisimman hyvin lämpöä eristävät lasit erityisesti tuulilasina ja sivulaseina (monikerroslasit). Laseissa on sisäpuolella omat lämmitysvastukset huurteenpoistoon vaikeissa oloissa. Varsinainen matkustamon lämmitys hoidetaan poistoilmalämpöpumpulla, mutta ensisijainen mukavuuslämmitys tehdään penkkien ja ratin suoralla lämmittämisellä, jolloin lyhyemmillä matkoilla ei tarvitse koko tilaa lämmittää.
Parempiakin ratkaisuja voi löytyä, onko ajatuksia?
Piilota luonut Pakokaasu (vieras), 12 Feb 2011 09:43Tuon tyyppisiä ratkaisuja on olemassa ihan valmiitakin, jotka on tarkoitettu asuntovaunun, asuntoauton tai veneen ilmastoinniksi ja lämmitysjärjestelmäksi. Kestävät ehkä tärinätkin paremmin kuin sisätiloihin suunnitellut siirrettävät ilmastointilaitteet ja kuivaajat. Osa laitteista on katolle asennettavia moduuleja ja osa rakenteisiin asennettavia. Muutenkin noista veneiden ja asuntovaunujen lämmittimissä voisi olla sähkikseen sopivia palikoita, esimerkiksi diesellämmittimiä.
Kokoa tällä laitteella jonka äkkiä löysin googlaamalla on liikaa henkilöautoa ajatellen, mutta pakumalliin menisi tuokin helposti. Joskus olen jollain messuilla nähnyt huomattavasti kompaktimman paketin, mutta kun en millään muista mikä sen merkki oli. Jotkut merkit myyvät komponentteja erikseenkin.
http://www.vapaa-aika.com/lammitys-ilmastointi/ilmastointilaitteet/klimaanl-blizzard-hb-2500.html
Piilota luonut Masa (vieras), 12 Feb 2011 16:55Pakokaasulle; Ei tehty mitään poikkitieteellisiä mittauksia vaan hätäisesti kyhättiin tuo. Lämmitystehot kokonaistehoja hyvän maun mukaan. Ei ihan kunnolla jaksa muistaa mitä puhalluslämpötila oli mutta anemometrillä tsekattiin ilmamäärä ja Dt perustuen tehot. Saisihan nuo laskettua tuosta melko helposti eri lämpötiloille. Hermeettisissä kompuroissa tehonotto riippuu imu- ja painepuolen välisestä paine-erosta eli kun mennään kylmempään niin tehon otto pienenee eli tuossa periaatteessa 200W:n kompurassa välillä 170-210W lämpötiloista riippuen.
Ilmalämpöpumppuhan on ihan sama kuin normaali kylmäkone, on vaan lauhdutin ja höyrystin vaihtaneet paikkaa.
R134a:n höyrystymislämpötila ei ole oikein kunnollinen kunnon pakkasille (-30C) mutta käyttämällä esim R22 (-40C) tai 404A:ta (-47C) (joka voisi käydä suoraan vaihtaen tuolle systeemille vain imukaasusyöttöä lisäämällä) olisi -25C ympäristössä aika kivasti ruutia. R22:sta vaan ei saa käyttää enää uusiin asennuksiin, olisi vaan aika kelvollinen kylmäaine, ehkä paras mitä koskaan on tehty laajoille lämpötila-alueille.
Yllättävästi olen todennut ettei puhalluslämpötilan tarvitse olla kovin korkean, kastepistehän on noin 12-14C, kun lämmittää heti päinvastoin kun polttomoottoriautoissa. Viime kädessähän tarpeen ratkaisee myös tilan koko. Asia mikä auttaa kovin auton lämpimänä oloon olisi laittaa kaksinkertaiset pakkausmuovit ovien sisälle verhoilun alle. Etuja on mm. melun väheneminen, lukot pysyvät auki kun eivät sula ja jäädy välillä ja lämmintä piisaa enemmän. Joskus tuota harrastin ja ero on huomattava (ja halpa).
Jännää on se että autoissa ilmalämpöpumppu on jotain ihan uutta vaikka systeemiä on käytetty muissa hommissa iät ajat. Kuljetuskaluston lämmönsäätölaitteisiin tuli (jopa Suomeen) joskus 1964 Petter kylmäkoneisiin jotka toimivat R12. Lämpö riitti ihan hyvin -20C jolloin lämmöntulo katkesi kuin seinään ja banaanit jäätyivät kuormatilassa. Höyrystymispiste R12 -30C.
Lämmitysten paremmuudessa olen päätnyt siihen että pelissä on kovimmille pakkasille bensa/dieselpöhötin, imukanavaan sijoitettu 300-500W vastushäslinki ja ilmalämpöpumppu tehtynä kohtuullisella teholla ja jonka voi kääntää ilmastoinniksi kesällä. Yllättävän pieni jäähdytysteho tarvitaan ilmastoinnissa kunhan sisäpuhallusta ei käännetä suurelle ja muistetaan että pienemmällä puhalluksella höyrystinkennon kastepiste ylitetään helposti jolloin 50% vaikutus ilman kuivumisesta vaikuttaa olon miellyttävyyteen dramaattisesti.
Nyt on pakko lähteä tutkimaan uuden Express Ghostin secret menu valikkoa näytössä; miksi näyttää akkujen lämpötilaksi 59C vaikka hallissa on 16C!!! Tuntoelinvialta näyttää mutta tsekataan ensin pistokkeet… Onneksi on parikin UCL:ää varaosina ja tuntoelimet 3,3kohm NTC vastuksia…
Piilota luonut Pera L (vieras), 13 Feb 2011 13:22Joskus olen huvittanut itseäni miettimällä käytännössä parasta tapaa lämmittää sähköauto. Päädyin jokseenkin sellaiseen, jossa on mahdollisimman hyvin lämpöä eristävät lasit erityisesti tuulilasina ja sivulaseina (monikerroslasit). Laseissa on sisäpuolella omat lämmitysvastukset huurteenpoistoon vaikeissa oloissa. Varsinainen matkustamon lämmitys hoidetaan poistoilmalämpöpumpulla, mutta ensisijainen mukavuuslämmitys tehdään penkkien ja ratin suoralla lämmittämisellä, jolloin lyhyemmillä matkoilla ei tarvitse koko tilaa lämmittää.
Suunnilleen noin olen itsekin ajatellut. Lisäksi ehkä tarvitaan vastukset myös lasien ulkopinnoille. Lasin läpi vuotava lämpö ei ehkä jaksa sulattaa monikerroslasin ulkopintaa.
Lisäksi autossa voisi olla ilmankosteutta ja lämpötilaa mittaavia antureita riittävästi, ja näihin perustuen automaattinen säätö lämmitysteholle, puhallusnopeudelle ja sisäkierron/raitisilman suhteelle. Hyvin eristettyyn ohjaamoon ei kannata imeä kylmää ulkoilmaa yhtään todellisen tarpeen yli. Lasien huurtumistakin voisi mitata optisesti, jolloin huurteenpoistovastukset sammuisi välittömästi, kun niitä ei enää tarvita. Siis auto joka olisi aina automaattisesti juuri sopiva mahdollisimman vähällä energialla, ja kuskin ei tarvitsisi muuta kuin ajaa.
Ovien, lattian ja katon parempi lämmöneristys on tietysti selviö.
Piilota luonut