Back

Otetaan vastaan sähköauton akkuja - Sähköautot - Nyt!

Tietynlaisella pulssilataustekniikalla on mahdollista elvyttää useassa tapauksessa akkuja, jotka tavallisella lataustekniikalla ovat menneet jo kelvottomiksi. Tämä pätee monen tyyppisiin akkuihin. Olen esimerkiksi onnistunut elvyttämään vanhat akkuporakoneen NiCd-akut, joilla ei enää saanut käyttökelpoista vääntöä koneeseen. Ei ne kuitenkaan aivan uudenveroisiksi tulleet, mutta hämmästyttävän paljon paremmiksi kuitenkin.

Olen ladannut myös isoja lyijyakkuja samalla pulssilaturilla aivan hyvin tuloksin, mutta nykyinen laturini on aivan liian pienitehoinen pahoin sulfatoituneen isokokoisen akun tehokkaaseen elvyttämiseen. Tarkoitus onkin rakentaa tulevaisuudessa paljon tehokkaampi laturi samalla tekniikalla. Laturin tekniikka perustuu siihen että akkuun johdetaan hyvin lyhyitä, mutta voimakkaita pulsseja.

Tämä voidaan toteuttaa esim. kondensaattorin purkamisella akkuun tai käämiin vararastoituneen energian purkamisella akkuun, jolloin molemmilla tavoilla voidaan akun napoihin aikaansaada hyvin lyhyeksi hetkeksi jännite, joka voi ylittää moninkertaisesti akun nimellisjännitteen. Esim. jopa 300-400 V pulssijännitteitä 12 V akkuun on kokeiltu. Toisaalta kaksinkertainenkin jännite voi olla riittävä. Ratkaiseva tekijä on pulssin kokonaisenergia, joka pitää suhteuttaa akun kokoon. Jos akkua "lyö" liian lujaa, se voi räjähtää, kun siinä syntyy sisäinen valokaari. Pulssitaajuus * pulsssin energia = latausteho, jota ei pidä nostaa niin korkeaksi, että akku lämpenee merkittävästi.

Mainittakoon tässä että John Bedinin patentissa (US 6677730) on esitetty kytkentäkaavio ja kaikki komponenttiarvotkin tämän tyyppisestä pulssilaturista, jolla 12 V akkua tai rinnankytkettyä akkupatteristoa voidaan ladataan purkamalla siihen 24 V jännitteeseen ladattu 132000 uF elektrolyyttikondensaattoriparisto n. 1 s välein. Bedini on muutenkin varsinainen guru näissä asioissa. Kannattaa tutustua hänen firmansa tuotteisiin osoitteessa http://r-charge.com/.

Teoria tämän menetelmän taustalla on mielenkiintoinen. Akun elektrolyytissä virta ei kulje elektroneina, vaan positiivisina ioneina. Ionit ovat luokkaa 100000 kertaa raskaampia ja kömpelömpiä kuin elektronit. Kun akkuun johdetaan hyvin lyhyt pulssi, johtimien ja akkulevyjen elektronit ehtivät hyvin mukaan, mutta ionit eivät ehdi muuttaa suuntaansa yhtä nopeasti, jolloin hyvin lyhyen hetken ajan elektronien ja ionien kulkusuunta onkin sama. Teorian mukaan tämä johtaa ns. negatiivisen resistanssin syntymiseen ja tilanteeseen, jossa elektronit kertyvät suurin joukoin akkulevyille, kulkien poikkeuksellisesti jopa elektrolyysin läpi.

Tästä teoriasta en osaa kertoa paljoa enempää ja tuo elektronien kulku mahdollisesti elektrolyysin läpi tuntuu oudolta. Pääasia käytännön kannalta kuitenkin on, että menetelmä näyttää toimivalta ja näin ladatuista akuista voi saada vähitellen paljon enemmän energiaa ulos, kuin tasaisella virralla ladatuista akuista.