Sähkön tuottamisesta Suomen autokannalle - Sähköautot - Nyt!

Kaikissa oletuksissamme eCorollan kkulutuksissa on arvioitu yläkanttiin mahdollisimman realistisesti. Toki, jos käyttäjä haluaa pihistellä, niin on mahdollista päästä jopa alle 14 kWh/100km kulutukseen ko. autolla.

Laturin ja siirron hyötysuhde olisi noin .85 ja .95 => .8075

Tällöin sähköä Olkiluodosta voisi kulua vain 17,4 kWh.

=> 3,5 Miljoonaa sähköautoa voi ajaa 20 tkm/a pelkästään tuolla.

Hei! Mulla on hyyyvä idea. Sen sijaan, että laskeskellaan noita lukuja, niin tehdään 3,5 milj. autoa ja katotaan, mitä ne mittarit näyttää :p

-Jukka

3,5 miljoonaa autoa yhtäaikaa töpselissä @ 3,7 kW per auto = 12,95 GW

Ei riitä olkiluodon uusin siihen hommaan. Niitä tarvitaan kymmenen.

Nohitto, oletetaan että ollaan niin hölmöjä että ei millään kyettäisi edes osittaiseen rakennemuutokseen jotta saataisiin kuormaa yhtään tasatuksi, ja onhan systeemit nytkin mitoitettu lähes worst case skenaariolle, vai onko? Suomessa sentään suhteellisen hyvin onneksi.

Noh, rakennetaan alkuun vaan 350 000 autoa ja pohditaan sitten lisää. Riittää siitä voimalasta sitten vähän vielä muuhunkin silläkin hetkellä kun kaikki haluavat ladata yhtä aikaa jollain kummallisella 16a sulakkeella. Hitto mullahan on kyllä 3*35A tms, kuinkahan käy, haudataan koko ajatus kaikista sähköautoista heti.

Eipä siinä silti, jos lasketaan että yksi sähköauto vie vuodessa sen 6000 kWh, niin se on noin 685 W keskiteho per auto. Sitten kun otetaan huomioon että se auto on ajossa päivällä ja latausaikaa jää se 12 tuntia illasta ja yöstä 18 - 06, täytyy joka autolle olla tuolla aikavälillä 1,369 kW tasainen latausteho että päivän menemiset saadaan paikattua.

Otetaan tuo 1,369 kW ja kerrotaan se vaikka sillä 350.000 autolla, saadaan n. 480 MW tai vajaa puoli gigawattia tehoa. Siinä on 14% suomen autokannasta, eli yhdellä ydinvoimalalla saadaan katettua noin kolmannes suomalaisten autoista.

Se kuitenkin vaatii sitä, että latausteho rajoitetaan tiukasti tuohon noin 1,4 kW:n. Jos ihmisille annetaan vapaat kädet, he asentavat surutta vaikka kymmenen kilowatin latureita ja silloin tulee suuri vaara siitä, että liian monta sähköautoa ottaa liian paljon tehoa yhtä aikaa ja sähköverkko muksahtaa nurin.

Tässä mainitsemani lainaus:

"Sinulla vain on laskelmissa yksi paha virhe. Muistaakseni suomalaiset ajavat keskimäärin n. 17.000 km vuodessa. Päivää kohden se tekee n. 50 km. Sähköauto kuluttaa n. 15 kWh / 100 km, joten tarvittava lataus per päivä on keskimäärin vain 7,5 kWh, eli 1/4 siitä mitä sinä laskit. Joten tuo 9,25 pitäisi jakaa neljällä, jolloin saadaan max. 2,3 GW. Mutta laskelma on täysin teorettinen. Todennäköisesti 33% autoista latautuu päivällä työpaikan tolpasta, 33% illalla töiden päätyttyä ja loput yöllä, joten oikeampi kapasiteetin tarve on 2.3 / 3 eli 0,8 GW, johon tulokseen on aikaisemmissa laskelmissakin päädytty. Tietääkseni nyt rakenteilla olevan ydinvoimalan lisäksi Suomeen on suunnitteilla 3 uutta ydinvoimalaa, joten autokanta voisi vaikka tuplaantua, eikä sähköstä tulisi silti pulaa."

Ja tuohon oli vastauksena se, että akun kapasiteetti, onko se tyhjä vai täynnä, ei vaikuta lataustehoon, vaan latausaikaan. Akkuun menee se 3,7 kW kunnes se on täynnä. Piste.

Ja sama henkilö kytkee autonsa lataukseen todennäköisesti aina ajon päätteeksi, eli se sama 3,7 kW otetaan sekä aamulla töihin saapuessa että illalla töistä tullessa, ja koska suurimmalla osalla ihmisiä työajat ovat suurinpiirtein samat, suurin osa ihmisistä kytkee latauksen päälle samoihin aikoihin. 50 kilometriä päivässä, 25 kilometriä suuntaansa tarkoittaa että ajon jälkeen autoa on ladattava vähintään tunti.

Se että ihmiset eivät ole tasan samaan aikaan kotona tai töissä ei täten vaikuta olennaisesti syntyvän kulutuspiikin korkeuteen, koska on todennäköistä että jollain ajanhetkellä valtaosa autoista on yhtä aikaa latauksessa.

Kyseessä ei ole mikään disinformaatio, vaan validi huolenaihe.

Miten sähköverkko kestää esim. 4 - 5 GW kulutuspiikin jonka aikajänne on pari tuntia? Edes suomalaisten saunominen lauantai-iltaisin ei nosta kulutusta kuin murto-osan tuosta. Ydinvoimaloita ei voi käyttää koska niiden säätönopeus on rajattu, eikä vesivoimakapasiteettia ole ylenmäärin.

Jäljelle jää ostosähkö tai meri-porin kaltaisten ilmansaastuttajien käyntiin potkiminen. Kumpikin vaihtoehto on erittäin kallis niin ympäristölle kuin taloudellekin.

Hyvä että vihdoin myönnät pahan laskuvirheesi. Minua ei haittaa öljyteollisuuden propaganda, koska se vain piristää keskustelua, mutta väärän informaation jakaminen on vastuutonta. Piste.

Itse luotan sanontaan "Euro on paras konsultti". Kun sähköpiikin aikana joutuu maksamaan 1000-kertaisen hinnan sähköstään, niin tyhmempikin tajuaa ostaa ajastimen tai kytkee laturinsa internettiin minimoidakseen sähkölaskunsa loppusumman.

Onkohan aihe ajankohtainen? Sama kuin pohdittaisiin kastejuhlassa, kuinka lapsi rippikoulussa pärjää. Jos asia alkaa tulla aktuelliksi, euro-konsultin ohjauksen lisäksi verkkoyhtiöt voivat asettaa latauslaitteistolle ehtoja (ja vastikkeeksi bonuksia). Verkon ohjaus perustuu taajuuden säätöön. Kun kuormitus kasvaa tuotantoa suuremmaksi, taajuus alenee, jolloin taajuutta pyritään nostamaan paitsi tuotantoa lisäämällä myös kytkemällä irti kuormituksia. Akkujen latauksessa (laitteessa) voisi olla ehtona se, että laitteisto ei lataa jos taajuus alittaa raja-arvon. Puuhamiehet voinevat selvittää asiaa tarkemmin Fingridistä. Puuhamiehillä on toivottavasti työkalut, joilla "höpöhöpö"-ketjuja voi lopettaa (reply-nappula pois)

MattiA

On se sikäli ajankohtainen, että autokannan muutos tapahtuu seuraavan 15 vuoden sisällä kun nykyinen kalusto vanhenee. Siihen mennessä ei enää tulla käyttämään bensiiniä tai dieseliä pääasiallisena voimanlähteenä mikäli hintakehitys jatkuu nykyistä tahtia.

Sähköntuotannon infrastruktuuri on paljon jäykempi ja byrokraattisempi kuin autojen kuluttajamarkkinat, joten sillä suunnalla voi jotain iskeä tuulettimeen hyvinkin pian.

"Hyvä että vihdoin myönnät pahan laskuvirheesi."

Missä tarkalleenottaen tämä virhe on? 3,7 kW kerrottuna 250 000 autolla on 9,25 GW. Sähköverkon suunnittelijan täytyy ottaa huomioon tämäkin vaihtoehto, ja sähköautojen kohdalla on hyvin todennäköistä että hetkellinen kulutus lähestyy tuota raja-arvoa.

Ja täytyy muistaa että vieläkin puhutaan vain kymmenesosasta suomen autokantaa. Mikäli lataustehoa ei rajoiteta pienemmäksi, ei verkolla ole mitään mahdollisuuksia kestää sähköautojen vaatimaa tehonsyöksyä. Asian voi esittää myös toisinkin päin: sähköautoilijat eivät saa autojaan ladattua.

Vaarana on että sähkön hinta karkaa ja automaattijärjestelmät pettävät kun pörssihintaa haukkana seuraavat tietokoneet yrittävät kytkeytyä kaikki yhtäaikaa halvalle sähkölle, tietämättä että kymmenet tuhannet muut tekevät samaa yhtäaikaa. Millä tämä organisoidaan niin, ettei järjestelmässä synny hallitsematonta heiluriliikettä? Jaetaanko kansalaisille latausvuorot?

Mielestäni tämä asia pitää miettiä valmiiksi nyt, eikä sitten kun sähköautoja on markkinoilla kymmeniä tuhansia ja päättäjät huomaavat että infrastruktuuri ei kestä enempää. Sitten saadaan taas nähdä älyttömiä veropäätöksiä ja ihmiset polttavat näppinsä ostamiensa autojen kanssa. Energiayhtiöt eivät ainakaan panosta penniäkään järjestelmän kehittämiseen, vaan mankuvat valtiolta rahaa siinä vaiheessa jos jotain pitää tehdä.

Jos asian ratkaisuun vaaditaan esimerkiksi puskuriakkujen hankkimista koteihin ja työpaikoille, niin asia pitäisi sanoa julki nyt, ettei myydä ihmisille sikaa säkissä.

Se on hyvä että tälläisistä "ongelmista" ollaan jo nyt näin huolissaan.
Mielestäni edes kohtuullista jos näin paljon asiaa jaksaa vatvoa olisi kirjautua sivuille tai vähintään laittaa nimensä tekstinsä perään.

Onneksi sähköautot eivät sovellu kaikille ja juuri niiden ääritapausten etsiminen onkin tärkeää. Miten pääsen lappiin laskettelemaan kun kantomatka on vain 150km tai pystyykö yksi ydinvoimala tuottamaan sähkön autoille joita ei ole vielä edes olemassa.

Antti Ruusunen

"Missä tarkalleenottaen tämä virhe on? 3,7 kW kerrottuna 250 000 autolla on 9,25 GW"

ööö… se on 0.925 GW! =D

Täyttä potaskaa. Koko threadi. Seuraavan 15v :n sisällä markkinoilla on tehokkaita kotitalouksille tarkoitettuja vety/maa-kaasu käyttöisiä polttokennoja, joilla voidaan hoitaa torpan lämmitys, sähkö ja auton lataus. (lämmitys tulee kylkiäisenä) Euromääräinen hyötysuhde tulee näissä padoissa olemaan paljon parempi, kuin sähköverkkoon syötetyn tämänhetkisellä teknologialla tuotetun sähkön. Ydinvoiman hyötysuhde ei loppukädessä ole kovinkaan hyvä rahallisesti mitattuna. Kukaan ei vain halua ajatella mitä sitten kun voimala on tiensä päässä.. Mistä rahasta menisit purkamaan ko laitosta ? Minne helvettiin ne rojut sitten laitetaan ? Rakentaisitko talon alueelle jonne jätteet on sijoitettu ? Etkä edes epäröisi juoda oman porakaivosi vettä ? Luottamus suomalaiseen insinööritaitoon taitaa olla kova.

"Kyllä nämä rakenteet kestävät"… Niinkuin eräiden hallien katot..

Taas joku viherpipertäjä, jolla ei ole hajuakaan mistä puhuu!

Polttokennoihin en usko ennen kuin näen. Sähköautot ja ydinvoimalaitokset ovat todellisuutta tänään!

Mikä ihme on ydinvoimalan hyötysyhde? Uraania riittää tuhansiksi vuosiksi.

Vanhoja ydinvoimaloita voi hyödyntää uuden ydinvoimalaitoksen rakentamiseen.

Ei tuo visio kotitalouksien polttokennoista aivan utopistinen ole. Japanissa on jo muuteman vuoden ajan ollut myynnissä edullisia polttokennoja kotitalouksille, joilla tuotetaan sähkön lisäksi lämmitysenergia ja lämmin käyttövesi. Japanissa tuo onnistuu, koska maa käyttää puolet maailman nesteytetystä maakaasusta ja sillä on erittäin laaja kaasun jakeluverkko. Japanihan on täysin riippuvainen maakaasusta.

Uskoisin, että laitteet tulevat yleistymään myös Euroopassa siellä missä on toimiva kaasun jakeluverkko. Mutta ei se ole ratkaisu energiaongelmiin, koska maakaasun hinta on Euroopassa sidottu öljyn hintaan.

McArttu

Kyllä polttokennot on toimivaa tekniikka jo piankin. Eivät auton voimanlähteenä, mutta hyvinkin sähkön pientuotannossa ja aikka niiden akkujen lataajana.

SOFC (solid Oxide Fuel Cell) pystyy käyttämään vaikka puukaasua tai rypsiöljyä polttoaineena, ja hyötysuhde on hyvä. Esim paikalliseen lämmön tuotantoon yhdistettynä moista voisi käyttää hyvin kulutuspiikkien tasaamiseen, eli käynnistetään kennot, jos se on halvempaa kuin ostosähkö ja lämpö. Eli kovilla pakkasilla poltetaan vaikka puuta, ja myydään sähkö verkkoon tai laitetaan auton akkuun. Pienemmillä pakkasilla sitten ostetaan sähköt lämpöpumppuun ja autoon verkosta.

Ensimmäiset suomalaiset SOFC-voimalta otettiin asuntomessuilla käyttöön, ja kuuleman mukaan ne toimii ihan hyvin. Polttokennon käyttöä suoraan auton voimanlähteenä en usko nähtävän vähään aikaan. Sarjahybridinä ehkä, eli häkäpönttö+polttokenno tms. Mutta sekään ei ole fiksua, koska hukkalämmöt menee silloin harakoille. (toisaalta polttokennolla saadaan jo nyt muutettua dieseliä paremmalla hyötysuhteella sähköksi. Eli polttokenno on tulevaisuudessa ehkä mahdollinen hybridin osana.)

ks. http://en.wikipedia.org/wiki/SOFC
Nuo siis toimiii kuumana, käynnistyy hitaasti. Eivät siis kovinkaan ajoneuvoystävällisiä muuta kuin akkulaturina, jolloin niitä voisi käyttää kotona ja ottaa lämpö hyödyksi.