Назад

Sähkö-"kinneri" - Sähköautot - Nyt!

Terve optimistx ja kiitos kommenteista. Heitit ihan hyviä huomioita. Kaikkea ei (välttämättä) kannata rakentaa vain siksi että pystyy tai on vain "jännää".

Mutta silti: oma moposkootterini syö bensiiniä luokkaa 2,6 - 2,8 litraa/100 km, säädöistä en nyt ole ihan varma. Pihlajiston ABC naapurissa taitaa olla Suomen kallein huoltoasema, litrahinta tässä laskelmassa vaikka 1,45 €/l. Tämä tekee sadan kilometrin hinnaksi 3,77 - 4,06 €. Työmatkani on kymmenen kilometrin luokkaa. Huollatan skootterini 1000 km:n välein hintaan luokkaa 90 € jolloin huoltokuluineen työmatkat tulevat maksamaan 51,08 - 52,24 € kuukaudessa. Ajoaikana keväästä syksyyn pelkkiin työmatkoihin menee siten yli neljä sataa euroa (ellei mikään hajoa…). Vakuutusta ei voi mielestäni huomioida tässä (ajan "hupiakin"). Toki voisin huoltaa itsekin, kulutusta voisi yrittää pienentää (säädöt ym.) tai voisin ajaa kokonaan polkupyörällä, mihin kai menenkin jossain vaiheessa (lue edelleen). Yritän nimittäin minimoida aivan kaiken, ihan tutkivassa hengessä.

Kyseessä on myös muita arvoja: mm. haaveilen persoonallisesta ajolaitteesta (ei pelkästään maalaillusta tai tarroitetusta sellaisesta). Itse tehdyllä asialla on lisäarvoa, hitaasti ja matalalla kulkeminen sopii luonteeseeni ja haluan toteuttaa teknisiä vaatimuksiani. Lisäksi vielä kysymyksessä ovat itseilmaisu ja "statement". Jos kukaan maailmassa ajattelee samoin, voi olla myös kaupankäynnin mahdollisuus olemassa.

Ihmettelen usein sitä, kuinka teknisiin hankkeisiin sallitaan käyttää konttitolkulla rahaa. Ilmeisesti hankkeiden hinnoilla jopa pullistellaan. Näin usein kai siksi, että kaikella on kiire, jolloin aika katsotaan arvokkaammaksi kuin harkinta, kattava tutkiminen ja erilainen pähkäily eli harrastaminen. Kinnerin rakentamisessa ei vallitse kuulennon kaltainen arvovaltakiire (olen vakuuttunut, että Kuussakin olisi voitu käydä halvemmalla). Olen rakentanut chopper-tyylistä polkupyörää o.t.o. -töinä rauhassa yli kymmenen vuotta ja kulut ovat lähellä nollaa. Kierrätysmateriaalit ovat suurelta osin mahdollistaneet edellisen. Silti laadusta ja tyylistä en ole tinkinyt. Konseptia olen kasvattanut kuin pientä lasta, ja lapsi pärjää jo hienosti. Tallia ei ole, josta syystä… Äh, menee tajunnanvirraksi.

Joku kirjoitti toisaalla täällä että regeneroivat jarrut kuluttavat (hieman) tehoa myös silloin, kun jarruja ei käytetä. Tästä tietämättä olen ideoinut jarrujärjestelmää joka näin ei tee.

Olen Helsingissä, joten (mainittu Espoo huomioiden) laskimet ja paljon ruutupaperia skisseihin sopivan kuppilan kahvipöydän ääressä voisi olla nimenomaan rakentavaa (ja sitä em. "jännää").

Terveisin Sumppi-1