Pikalatauksesta - Sähköautot - Nyt!
Käytännössä voidaan ladata 3C teholla, joten 100% lataus olisi 20 minuutissa valmis. Mutta akut eivät ot tehoa vastaa n lineaarisesti jänniterajojen ja lämpötilan kehittymisen vuoksi. Siksi on käytännössä järkevää käyttää vähintään 30 minuuttia 80% lataukseen. Latausvirrat pysyvät alle 200 Ampeerin aiotussa Corolla-paketissa.
Jos akuston kapasiteetti on 20 kWh ja ladataan siitä 80% 30 minuutissa => 32 kW teho. Normaali kiinteistöihin saatavavilla oleva 3x 63 A riittää hyvin.
Erillinen pikalaturi maksaa rahaa ja niistä varmaan otetaan tarjouksia jossain vaiheessa eri toimittajilta. Oma arvioni on, että 10 kW maksaa noin 5 k€ =>32 kW ~15 k€.
-Jukka
Piilota Re: Pikalatauksesta luonutMiksi pikalautauspaikka pitäisi olla kotona?
Kotona/duunissa riittää 2 kW teho, jonka saa 10 A normaalipistookkeesta. 2 x 8 h päivässä antaa jo 32 kWh.
Pikalatauspaikat huoltoasemille, marketteihin, lyhytaikaisparkkipaikoille, Kampin bussiluolaan jne. pääoman käyttöaste > 10-kertainen vs. oma pikalaturi. Maksu kännykällä, näitä on jo torikauppiaille.
Akkujen latauksesta. Pikalataus tehdään CC-CV -tyylisesti eli ensin maksimivirtaa, kunnen joku kennoista kertoo että nyt kriittinen kennojännite on saavutettu, jonka jälkeen virtaa rajataan ettei kennot lähde käsistä. Tosin projektissa käytetävät LFP-kennot (?) eivät ole tällaisia. Juu, ja lämpötilaakin pitää tarkkailla eli useammasta paikasta pitää mitata lämpötila tai sitten on oltava marginaalia.
Pikalatausmahdollisuus tulee ennen kaikkea siitä että 1) kennojen elinikä ei laske merkittävästi ja 2) turvallisuus ei ole ongelma. Tässä eri Li-teknologiat eroavat kuin yö ja päivä.
Ja vielä se että CC-CV -tyylinen lataus tarkoittaa että vaikka täyslataukseen menisi 30 minuuttia niin 75% latauksen voi saada alle 10 min. Alussa kun voi tykittää 5-10 C virtaa ennen kuin rajoitin napsahtaa päälle.
Jari
Ei mitään asiaa vaan näin.. Lataus on monille suurin kynnys kysymys sillä monilla ihmisillä ei välttämättä ole varaa 2. autoon vaan tarvitsisi olla se yksi auto jolla hoitaa kaiken elämänsä. Näin ollen tunnin tai parin lataus voi olla jo tuskaisen pitkä aika kun täytyisin liikkua. Itsellä ainakin tuo lataus jää suurimmaksi murheeksi miksi en pysty/kykene ostamaan sähköautoa. Toivoisin että tekniikka kehittyisi niin että lataus ajan voisi lyheentää alle 10 min ja tietysti mitä lyhyempi sitä parempi, mutta tuohon se kynnys kysymys jää. Ei ole varaa ostaa toista autoa jo olevan auton rinnalle ja ei ole kiireisessä elämässä aina varaa jokaisen 150-200km välein odotella 45 min että saisi tankin täyteen. Se nimittäin toisi aivan liikaa matka aikaa esim kun käyn joka toinen päivä helsingissä jonne matkaa on täältä jonkin verran (320km). Toisi matkaan liian paljon lisää pituutta. Siksi joko tehokkaampi lataus tai kehittyneempi akusto joka kestää pidempään. Eihän niitä akkujakaan voi tuhottomasti ottaa autoon lisäpainoksi. Toivon kyllä kovasti tuolta EEstorin superkondensaattori projektilta sillä siinä näytti olevan aika lupaavat noi tiedot. Tarvittaessa saisi kivasti tehoa ja kondensaattoreita on mahdollista ladata vähä "rivakammin".
Korjatkaa ihmeessä jos olen väärässä. Uskallan nimittäin väittää että aika monille tuo pitkälataus aika tekee tästä vähän "nihkeää"…
"off topic"
Toivon että "Sähköautot-Nyt!" -projekti saisi autovalmistajat jo jaloilleen ja tajuamaan mitä tulevaisuus on… Kun nyt jokin autovalmistaja rupeaisi tosissaan kehittelemään sähköautoja. Ei vaan yhtä kaiken kattavaa mallia vaan kokonaisuuksia niin tulevaisuudessa tällä valmistajalla olisi hyvä jalansija, sillä tulevaisuudessa ei katukuvaan kuulu amerikan rautojen mustaa savua syöksevät pakoputket vaan hiljaiset siistit sähköautot. Täytyyhän museollekkin jäädä jotain tästä vuosisadasta. Meinaan, museoon menköön ne autot mitkä öljyllä liikkuvat.
Auton oma latauselektroniikka ilmeisesti ottaa sen verran sähköä kuin haluaa, eli sen voinee säätää haluamalleen virtarajalle sulakkeiden ja tarjonnan mukaan. Jos tolpassa on 10 A sulake niin otetaan 10 A ja jos 16 A niin sitten sen verran, tai pikatolpasta 63 A jne. Latausaseman pitäisi pystyä jotenkin kertomaan autolle kuinka paljon virtaa on tarjolla ettei laturi päräytä kotipihan tolppaa rikki, ja toisaalta jos ei ole mitään kiirettä niin hitaampi lataus rasittaa sähköverkkoa vähemmän.
Kun katsotaan tulevaisuuteen, tai ei niinkään kaukaiseen tulevaisuuteen kun onhan Tesla Roadsterissakin jo 53 kWh akku, niin pikalatauksia hoiteleva huoltoasema pystyy käsittelemään vain noin 24 sellaista autoa tunnissa, 12 kappaletta kerrallaan, jos siinä on 1 MW liittymä, eli 3x1500 A joka on jo valtavan suuri laitos. Kuitenkin vielä nykyisellä tekniikalla mahdollisuuksien rajoissa, mutta tuo asiakasmäärä huolestuttaa koska niitä autoja kyllä tulee enemmän kuin 24 kappaletta tunnissa silloin kun sattuu ruuhka päälle ja 12 asiakaspaikkaa on siihen nähden melko naftisti. Tietenkin jos kierto rullaa hyvin niin uusi paikka pitäisi vapautua aina 2,5 minuutin välein.
Kun vielä pidemmälle tulevaisuuteen katsotaan vaikkapa 100 kWh akkua jolla alkaa olla jo asialliset ajokantamat siellä 600 kilometrin tienoilla, niin sitten alkaa olla jo tosissaan vaikeaa hommaa pikaladata niitä. Pitäisi sähköyhtiöiltä kysyä että kuinka paljon pystytään toimittamaan yhteen osoitteeseen jonnekin keskelle asutusta ja missä se raja kulkee, ja erityisesti että kuinka hemmetisti se kaikki maksaa.
Tämä sinun teoreettinen pohdintasi lähtee siitä ajatuksesta, että kun sähköautot nopeasti yleistyvät, niin ympäröivä maailma pysyy muuttumattomana paikallaan tekemättä mitään autojen latauspaikkojen kehittämiseksi. Mutta eihän asiat koskaan näin mene. Kun teollisuus haistaa autojen latauksissa bisnesmahdollisuuden, niin eipä aikaakaan kun sähköenergiaa jo varastoidaan suuria määriä paikallisesti. En lähde ennustamaan mitä tekniikkaa tultaisiin käyttämään. Täälläkin keskusteluissa on esitelty jo käytössä testattuja varastointitekniikoita, mutta itse veikkaisin jonkinlaista suprajohtavaa energiavarastoa. Suprajohtavassa tilassahan sähköenergiaa voidaan varastoida häviöttömästi hyvinkin pitkiä aikoja. Suprajohteita, jotka toimisivat huoneenlämmössä ei ole vielä keksitty, mutta hyvin lähelle eli -60 astC on jo päästy.
Ja pitää muistaa, että nämä pikalatauspaikat on tarkoitettu ihmisille, jotka ajavat pitkiä matkoja. Niitä ei ole tarkoitettu tavallisille ihmisille, jotka lataavat autonsa hitaasti kotonaan tai työpaikalla auton muutenkin seistessä parkissa. Se, että bensapumpuilla on nykyään joskus jonoa, johtuu siitä että KAIKKI joutuvat siellä tankkaamaan. Harvalla on kotonaan henkilökohtaista bensapumppua josta tankata. Joten ei pidä liioitella pikalatausten tarvetta tulevaisuudessakaan. Varsinkin jos yhdellä katauksella voi ajaa 300 km, niin 99% ihmisistä selviää ilman pikalatauksia.
Kyllä tässä on kyse hieman isommanlaatuisesta ongelmasta kuin pelkästä pikalatauksesta. Sähköautojahan on helppo ostaa ja tuoda markkinoille, mutta koko maan energiainfraa ei muuteta ihan 20 vuodessa, varsinkin kun nuo suprajohtavat ja muut tekniikat ovat vielä insinöörien piirrustuspöydillä eikä kaupallisia tuotteita ole vielä missään. Mielestäni voidaan sanoa että ympäröivällä maailmalla ei ole riittävästi aikaa reagoida muutokseen.
Teoretisoidaan vaikka siitä että kaikki suomen 2,5 miljoonaa autoa muutetaan sähköiseksi ja jokaiselle annetaan 16 A sulake josta ottaa sen 3,7 kW sähköä. Yhden yön aikana 8 tunnissa saa täten 30 kWh sähköä jolla saa akun täyteen. Tässä on kuitenkin se todellinen vaara olemassa, että koko maan autot ovat yhtä aikaa latauksessa jolloin tarvittava sähköteho on 9,25 GW. Vertailun vuoksi tällä hetkellä suomen sähkönkulutus on noin 8,2 GW eli puhutaan varsin massiivisista investoinneista jotta saadaan verkko kestämään. Mutta aikaa on korkeintaan nykyisen autokannan eläköitymiseen asti.
Nykymallinen infra kestää että korkeintaan viidesosa suomen autokannasta muutetaan sähkölle. Kysynnälle ei kuitenkaan voi asettaa mitään rajaa jos ihmiset alkavat tosissaan kyrpiintymään bensan hintaan. Kuinka pitkälle sitä arviota voi venyttää muutamassa vuodessa on arvoitus, sikäli kun byrokratian takia yhden ydinvoimalankin suunnittelemiseen ja rakentamiseen menee vuosikymmen.
Voi käydä niinkin, että sähköautojen hankintaa on pakko alkaa rajoittamaan lailla, tai rajoittamaan niiden ottamaa lataustehoa. Iso laiva kääntyy niin hitaasti.
Sähkön käytön tasaamiseksi ehdottaisinkin että auton latauslaite säädettäisiin jo tehtaalla niin, ettei se yksinkertaisesti ota kuin tietyn maksimitehon, esimerkiksi 1,5 kW jos sitä ladataan normaalista pistorasiasta. Se riittää täyttämään akun 20 tunnissa, eli kulutus jakaantuu tasaisemmin vuorokauden ympäri.
Sitten ainoastaan ne asemat joissa on asianmukainen energian puskurointi millä tahansa tekniikalla, antavat autolle datasähkönä luvan ottaa enemmän virtaa.
Sinulla vain on laskelmissa yksi paha virhe. Muistaakseni suomalaiset ajavat keskimäärin n. 17.000 km vuodessa. Päivää kohden se tekee n. 50 km. Sähköauto kuluttaa n. 15 kWh / 100 km, joten tarvittava lataus per päivä on keskimäärin vain 7,5 kWh, eli 1/4 siitä mitä sinä laskit. Joten tuo 9,25 pitäisi jakaa neljällä, jolloin saadaan max. 2,3 GW. Mutta laskelma on täysin teorettinen. Todennäköisesti 33% autoista latautuu päivällä työpaikan tolpasta, 33% illalla töiden päätyttyä ja loput yöllä, joten oikeampi kapasiteetin tarve on 2.3 / 3 eli 0,8 GW, johon tulokseen on aikaisemmissa laskelmissakin päädytty. Tietääkseni nyt rakenteilla olevan ydinvoimalan lisäksi Suomeen on suunnitteilla 3 uutta ydinvoimalaa, joten autokanta voisi vaikka tuplaantua, eikä sähköstä tulisi silti pulaa.
"Sähkön käytön tasaamiseksi ehdottaisinkin että auton latauslaite säädettäisiin jo tehtaalla niin, ettei se yksinkertaisesti ota kuin tietyn maksimitehon, esimerkiksi 1,5 kW…"
Edelläolevat laskelmani osoittavat, että mitään tällaista rajoitusta ei tarvita.
Sitävastoin polttomoottoriautoihin voisi asentaa rajoittimet, jotka estävät tankkaamasta enempää kuin litran päivässä tätä arvokasta ja uusiutumatonta luonnonvaraa. Tätä määrää sitten kuristettaisiin aina 10% vuodessa.
Ottamatta kantaa energiaratkaisuihin, en usko että vuonna 2028 a) ajetaan keskimäärin yhtä massiivisilla autoilla kuin nykyään, b) yksityisautoilla yleensäkään ajetaan niin paljon kuin nykyään. Vaikka meillä ei (nykyään) olekaan lentäviä autoja, esimerkiksi internet ja ubiikkiyhteiskunta ovat olleet sellaisia mullistuksia, mitä harva osasi kuvitella vuonna 1988. Teknologinen kehitys on ekspotentiaalista, muttei ehkä kovin ennustettavaa.
Viimeksi muokattu 09 Jul 2008 23:44 luonut Yaggo Näytä lisää Piilota Re: Pikalatauksesta luonutEihän laturi tiedä kuinka paljon aikaa sillä on ladata, vaan se ottaa sen määrätyn tehon kun se kytketään seinään kiinni ja jatkaa sitä kunnes akku on täysi. Jos otetaan tuo 33% arvio sellaisenaan, se merkitsee että on olemassa aikaikkuna siellä 6 - 9 välissä aamulla jossa väki saapuu työpaikoille ja kytkee töpselin seinään, ja tällöin on aivan todellinen mahdollisuus että kaikki nuo autot ovat hetken aikaa samaan aikaan latauksessa, eli täytyy varautua syöttämään noin 3 GW tehoa verkkoon lyhyellä säätöajalla. Sama homma sitten iltapäivällä 15 - 18 ja yöllä kun yösähkö menee päälle.
Todennäköisesti kaikki autolijat kytkevät joka tapauksessa autonsa seinään aina kun voivat, joten latauksien jakaminen kolmeen vuoroon on aika keinotekoista. Aina kun autolla on ajettu, se pistetään lataukseen ja silloin se nappaa sen 3,7 kW sen aikaa että akku on täysi. Jos on ajettu 10 kilometriä ja siihen on kulutettu 1,5 kWh niin auto ottaa sähköä verkosta seuraavan puolen tunnin ajan, jonka aikana on todennäköistä että moni muukin kytkee autonsa verkkoon.
Ydinvoimaloita ei voi käyttää tehokkaasti sähköautojen lataukseen juuri säädön tarpeen takia. Niitä saa säätää isommalle tai pienemmälle vain tietyllä rajatulla tahdilla, koska polttoainesauvoihin kohdistuu muuten lämpölaajenemisesta rasitusta ja voi syntyä vaurio. Senpä takia kolme uutta ydinvoimalaa a. 1 GW per kappale ei juuri auta tässä latauspulmassa, sillä ne eivät kykene säätymään nollasta täyteen tehoon riittävän nopeasti.
Findgridin nettisivuilta voi nähdä että yösähkön aikaan kulutus alkaa tippua puolen yön tienoilla noin 9 GW:sta 7,5 GW:n aamu kuuteen mennessä ja nousee ylös 9,5 GW:n puoleen päivään mennessä. Aamulla on lyhyt hetki jolloin olisi tarjolla 1,5 GW ylimääräistä tehoa, joka ei riitä edes sille kolmannekselle autoja. Siitä voidaan päätellä että mikäli parissakymmenessä vuodessa ei rakenneta roimasti lisää säätövoimaa, ei sähköverkko pysty yösähköllä kannattelemaan kuin kuudenneksen maan autokannasta sähköautoina. Tässä täytyy ottaa huomioon myös huoltovarmuus, eli voimaloita pitää olla joka tapauksessa lisää koska täytyy varautua siihen että jokin tuotantolaitos vikaantuu ja jostain täytyy saada puuttuva teho irti.
Kolmas vaihtoehto on pakottaa sähköautojen lataustehoa datasähkön/internetin välityksellä niin että sähköyhtiö voi käyttää niitä negatiivisena säätövoimana. Eri asia sitten, kuinka hyvin tällainen menee läpi kuluttajille jotka arvostavat sitä että sähköä tulee silloin kun napista painaa ja akku on täysi silloin kun sitä tarvitsee.
"Kolmas vaihtoehto on pakottaa sähköautojen lataustehoa datasähkön/internetin välityksellä niin että sähköyhtiö voi käyttää niitä negatiivisena säätövoimana. Eri asia sitten, kuinka hyvin tällainen menee läpi kuluttajille jotka arvostavat sitä että sähköä tulee silloin kun napista painaa ja akku on täysi silloin kun sitä tarvitsee."
Paitsi että nykymaailmassa on tapana pakottaa rahan voimalla. Sitä kaikki ihmiset tottelevat. Eli kaikelle myynnissä olevalle sähkölle kokonaiskulutukseen sidottu taksa. Kulutuksen kasvaessa sähkön hinta nousisi. Silloin jokainen voi itse valita -valmistaako itse oman sähkönsä -laittaako sähkölleen maksimi hinnan
-maksaako sähköyhtiöille kiltisti heidän pyytämänsä hinnan, vaikka se hetkellisesti nousisi 1000-kertaiseksi (näitäkin ihmisiä takuulla löytyy)
Hyvä puoli tässä järjestelyssä on se, että paikallisesti yhä isompi osuus sähköstä tuotettaisiin omavaraisesti paikallisissa pienvoimaloissa. Energiatuotannolla ja energian siirtomaksuilla eläville suuryhtiöille se merkitsisi vaikeita aikoja. Sähkön hinta todennäköisesti laskisi kun voimaloiden ylituotantoa ei saisi dumbattua minnekkään.
Pitää aina muistaa, että kun nykyisiä ydinvoimaloita suunniteltiin , niin monet yritykset mukana mm. Wärtsilä Diesel tarjosivat vaihtoehdoksi hajautettua energiatuotantoa, joka on paljon huoltovarmempaa eikä vaadi sähkönsiirtoverkolta niin paljon. Kaikki muistavat lopputuloksen: ydinvoiman lobbarit voittivat, Wätsilä Diesel lopetti kostona kannattavan Turun tehtaansa ja häipyi Italiaan. Mikään ei kuitenkaan estä perustamasta pienvoimaloita, jotka käyttävät paikallisia uusiutuvia energialähteitä. Nopeimmillaan pienvoimalan rakentaa noin puolessa vuodessa, kunhan kriittiset osat kuten generaattorit tilataan heti rakentamisen alkuvaiheessa.
Eihän laturi tiedä kuinka paljon aikaa sillä on ladata, vaan se ottaa sen määrätyn tehon kun se kytketään seinään kiinni ja jatkaa sitä kunnes akku on täysi. «
Ei laturi tiedäkään, mutta akkujen BMS (Battery Management/Monitoring System) tietää.
Halvimmillaan voisi systeemi toimia niin, kellokytkimellä säädetään latauksen alkamiskohta ja max. latausteho.
Kalliimpi systeemi voisi olla yhteydessä nettiin ja automaattisesti vähentää/lisätä lataustehoa sähkön hinnan mukaan.
Koska ne Litiumakkuset vaatii kuitenkin sitä valvontaa ja hoivaa, niin laturin ja varaustasojen hallinta ei ole mikään temppu. Käytännössä akustoa on hyvin monelle autossa enemmän kuin päivän tarpeet vaatii. Eli akustoa ei ole siis syytä aina ladata täyteen eikä ihan laskea täysin tyhjäksikään.
Päivän ajot ehtii ladata yön aikana moneen kertaan. Akuston käyttöliittymässä tulee olemaan valinnat, joita jokainen voi näpläillä tarpeidensa mukaan. Defaulttina käytän itse aina täyttä tehoa ja lataan aina kun on mahdollista.
Ohjelmallisesti voidaan vaikka määritellä, että ilman erillistä pikalataus-nappulan painoa, ladataan aina klo: 9:00 - 23:30 välisenä aikana vain 7 ampeerilla. Ja sitten 23:31 - 8:59 painellaan täysillä.
Tästä voidaan nyt sitten keskustella oiken vimpan päälle, että mitä ja milloin. Ei me todellakaan tarkoituksella olla kaatamassa suomen sähköverkkoa ;)
-Jukka
Piilota Re: Pikalatauksesta luonutKyllä Suomessa energiaa riittää, enemmän kuin kotitarpeiksi. Suomen soiden energiasisältö on yli kaksinkertainen Norjan öljyvarantoihin nähden. Mutta EU katsoo suot uusiutumattomiksi energiavaroiksi ja päästökaupan myötä turpeesta on tullut liian kallista. Tämä siitä huolimatta että vuosittain suota syntyy enemmän kuin sitä käytetään! Ja soita kyllä riittää. Kolmasosa Suomen pinta-alasta on soita. Ei kaikki suot tietysti sovellu energiakäyttöön. Tällä hetkellä soista vain puoli prosenttia on energiakäytössä, joten se voisi helposti moninkertaistaa jos tarve vaatii.
Mutta tämä on politiikkaa ja on ilmeisesti katsottu järkevämmäksi polttaa uusiutumatonta Lähi-Idän öljyä, kuin hitaasti uusiutuvaa kotimaista turvetta.
McArttu
En kyllä näe mitään järkeä tuprutella soihin sitoutunutta hiilidioksidia ilmakehään, vaikka se olisikin "kotimaisempaa" energiaa kuin öljy. Päinvastoin minusta on hienoa, että suota syntyy enemmän kuin sitä käytetään, siinähän meillä on ikioma hiilinielu. Kaikki tällainen epätoivoinen menneisyyteen takertuminen vie resursseja pois oikeasti kestävien vaihtoehtojen kehittämiseltä.
Tämä logiikka pettää siinä, että se on öljy joka on estänyt, ja tulevaisuudessakin estää, uusien energiavaihtoehtojen kehittämistä. On vaikea perustella esim. aurinkokennojen hankkimista, kun niiden tuottamaa energiamäärää ja hintaa verrataan öljyyn ja ydinvoimalla tuotettuun sähköön. Niin kauan kuin Suomessa poltetaan yksikin öljylitra, niin se kannattaisi korvata uusiutuvalla turpeella. Mutta jossain ylemmällä taholla on päätetty, että ensin poltetaan maailman nykyiset öljyvarat loppuun. Tavallaan kieltämällä uusiutuvan turpeen käyttö, tuetaan öljyteollisuutta joka puolestaan on pahin este vaihtoehtoisten energialähteiden kehittämisessä.
Ymmärrän, että turpeen käyttö esim. sähköntuotannossa herättää monenlaisia tunteita, mutta itse pidän sitä paljon parempana vaihtoehtona kuin uraania, öljyä tai kivihiiltä. Turve on kuitenkin auringon aikaansaamaa energiaa, jota syntyy koko ajan lisää ja joka on puun tavoin mukana hiilidioksidin kierrossa. Mutta tästäkin asiasta taitaa olla turha keskustella, kun päätökset turpeen osalta on jo EU:ssa tehty.
McArttu
On vaikea perustella aurinkokennojen hankintaa senkin takia, että nykyisillä valmistusmenetelmillä ja varsinkin näillä korkeuksilla ne eivät tuota olennaisesti enemmän energiaa kuin valmistukseen on kulunut.
On vaikea perustella aurinkokennojen hankintaa senkin takia, että nykyisillä valmistusmenetelmillä ja varsinkin näillä korkeuksilla ne eivät tuota olennaisesti enemmän energiaa kuin valmistukseen on kulunut.
Olisko sulla tästä laskelmiakin tarjolla?
Timo_S
No eräänlaisen arvion voi tehdä siitä, kuinka paljon energia maksaa.
Raha on kohtalaisen hyvä mittari energiankäytölle, koska raaka-aineiden hankinta ja jalostus vie energiaa ja siitä maksetaan rahalla, ja paneelin valmistus, kuljetus, asennus ja käyttö vie energiaa, joka myös maksetaan rahalla. On vaikea seurata tuotantoketjua joka haaran päähän ja mitata kuinka paljon energiaa jonkun nippelin valmistus on kokonaisuudessaan vienyt, mutta siitä huolimatta tämä energiankäyttö heijastuu tuotteen hintaan, eli hinnan ja energian välillä on vahva korrelaatio.
Aurinkopaneelien kohdalla, sikäli kun takaisinmaksuaika rahassa mitattuna on reilusti yli kymmenen vuotta samoilla markkinoilla jolta on ostettu sen valmistukseen kulunut energia, voidaan tehdä päätelmä että energiahyöty (EROEI) paneelin käyttöiältä on lähempänä 1:2 kuin 1:20.
Tämä arviointitapa muuten ottaa huomioon kaiken valmistuksessa tulevan energiankäytön alkaen tehtaan ja tuotantolinjan valmistuksesta, koska sekin kuuluu olennaisena osana paneelin hintaan ja tuotettujen paneelien energiakustannuksiin.
Jännä, että näin laskettuna esimerkiksi muistikortin valmistukseen kuluu nykyisin energiaa vain parisen prosenttia siitä, mitä sen valmistamiseen kului energiaa kymmenisen vuotta sitten.
Timo_S
Nykytekniikalla arvioidaan aurinkosähköjärjestelmän tuottavan valmistukseen käytetyn energian noin 3-4 vuodessa, kun paneeli on optimaalisesti asennettuna Kaliforniassa ja käyttöaste on 100%. Vastaava lukema pudonnee hyvinkin 6 vuoden tienoille Suomen eteläosissa.
Tuo 100% käyttöaste on kotikäytössä kuitenkin hankala tavoittaa, kun aurinkoisina kesäpäivinä voi olla vähäisesti sähköntarvetta ja akut täynnä. Sähköyhtiöt ei halua ostaa yksityisten aurinkosähköä, koska niiden omakin tuotantokapasiteetti voi olla kesällä vajaakäytössä. Näinollen kesäaikana voi jäädä aurinkopaneeli välillä "tyhjäkäynnille", ja tämä pidentää entisestään energian takaisin saantiin kuluvaa aikaa.
Erityisen heikoilla aurinkopaneeli on silloin, kun sitä ei asenneta parhaaseen kulmaan esteettömään paikkaan, vaan sen sijaan vaikkapa suoraan sähköauton kattoon tai veneeseen. Tällöin paneeli on usein huonoon suuntaan tai varjossa, ja kapasiteetin haaskaus akkujen ollessa täynnä on erittäin todennäköistä. Liikkuvissa sovelluksissa onkin luultavaa, että valmistukseen käytettyä energiaa ei tuoteta koskaan.
Piilota Re: Pikalatauksesta luonutkoittakaahan pojjaat pistää jäitä hattuun, ettei niitä tarvi isompien sähköliittymien oston jälkeen laittaa sinne akkupaketteihin.. jos ei normi 3x25A liittymä piisaa, ni insinöörit vaihtoon ja kiireisille diisseliä!
meinaa hermot palaa jo työkalujen kanssa, ku kaupoista ei enää meinaa saada ku kiinalaisia paskoja joissa lataus kestäis yli puol tuntia ja akut sitä myöden edes vuoden.. hirveitä potkureita ja ilma-aukkoja ilmaantunu latureihin ja akkuihin, vaikka todellisuudessa nykyset akkuporakoneet kestää tarkotuksen mukasessa käytössään työpäivän ja sit onki jo aikaa latailla koko yö.. ja niitä akkuja on hölmöläisten unohtelun varalle pistetty pakettiin useimmiten se kaks ;)
paitsi että mun pointtihan oli se että pikalaturit on niille jotka unohtaa ladata akkunsa ;)
ja samat suharit jotka tahtoo pikalatureita, ottaavat vartin päästä puheeks aurinkokennot.. mahtaavat olla suuria maanomistajia, että saadaan kilowatteja aikaseks.. ai mutta se kennojen valmistushan saastuttaa ja ne maksaaki perkeleesti, eli ei tainnu tähän vihreään ajatukseen sit loppujenlopuks sopiakkaan..
ps. nyt jään odottelemaan sitä neroa joka asentaa tuulimyllyn pirssinsä katolle ja ottaa ajoviiman talteen ;)
Toshiba mainostaa uutta nanoteknologiaan pohjautuvaa akkua joka latautuu alle minuutissa 80-prosenttisesti:
http://www.digitoday.fi/mobiili/2005/03/30/toshiban-akku-latautuu-minuuteissa/20059787/66
Toshiba on kehittänyt uudentyyppisen litium-ioni-akun, joka yhtiön mukaan latautuu 80 prosenttisesti alle minuutissa. Akun täydelliseen täyttymiseen kuluu muutamia minuutteja. Nykyakut latautuvat 80 prosenttiin 1-4 tunnissa. Japanilaisyhtiö sanoo uuden akun myös kestävän käytössä nykyisiä pidempään: akku menettää kapasiteetistaan vain prosentin tuhannen latauksen jälkeen, Toshiban mittaustulokset kertovat. The Register -uutispalvelun mukaan akku tulee markkinoille ensi vuonna ja sitä hyödynnetään ensi alkuun ajoneuvo- ja teollisuussovelluksissa. Akku kuitenkin hyödyttäisi selvästi myös mobiililaitteita ja olisi mitoiltaankin sopiva (6,2 x 3,5 x 0,4 cm). Akku pohjaa nanoteknologiaan, ja Toshiban mukaan nopea lataus vähentää energiankulutusta ja täten hiilidioksidipäästöjä.
Tuossa uutisessa on huonoa että se on tullut jo 30.3.2005 julki eikä vieläkään ole mitään kaupallista siitä tullut julki. Tai ainakaan en ole törmännyt tuollaisiin Toshiban akkuihin.
Piilota Re: Pikalatauksesta luonut