Ei mikään muutu nopeasti!

Yhteenveto:

On varmaa että maailman lyijyteollisuus pitää puolensa vielä kymmeniä vuosia ja lyijyakkua valmistetaan miljoonittain vielä vuonna 2050! Se teollisuus kätkee sisäänsä suuren kemianteollisuuden (rikkihapot yms.), petrokemiallisen (kotelomuovit) ja öljyalan. Ei ne anna periksi minkään ilmastomuutoksen vaatimuksiin. Osakkeen täytyy tuottaa 5-10 % kvarttaalissa ja elintasoihmisten saada toteuttaa "vapauttaan" turismilla ja kerskallaan. Piilota kaikki Sulje kaikki Lisää asetuksia

Mitä sitten tapahtuisi? Leikkikäämme ajatuksella, että kaikkien Suomessa olevien lyijyakkujen, noin 4 000 000 ajoneuvoa, lyijy sulatettaisiin. Henkilöautoista sitä tulisi noin 10 kg. Kuorma- ja linja-autoista noin 70 kg samoin työkoneista traktoreista ja niistä autotallien "vara, vara-akkujen" lyijyt. Valtion tukiaisilla pitämä suuren suuri Suomivalimo olisi Erottajanmäessä. Sieltä sula lyijy, kaikki ne kymmenet miljoonat kilot, kaadettaisiin virtaamaan pitkin Manskua. Se täyttyisi jo ½metrisestä lyijystä ja kihisevä lyijy vian etenisi Espan puistoon ja Aleksia Kauppatorille ja Senaatintorille. Seuraavaksi Suomen valtiojohto (Vanhanen, Katainen, Pekkarinen ja Häkämies) päättäisi ostaa/ottaa kaikki maailman lyijyakkujen lyijyt sulatukseen ja kaataa ne jo paksuun Erottajanmäen lyijyvuoreen. Nyt jo Vantaanjoki kiehuisi ja Oulunkylässäkin asematunneli täyttyisi. Kuuma lyijy ahdistelisi jo Jumbon kauppakeskuksen pysäköintiä! Lyijyakkuteollisuus oli konkurssissa kaikkialla maailmassa. Kaivoksista ajettaisiin työttömiksi satojatuhansia. Raaka-ainepörssin yksi perusmetalli putoaisi tonnihinnaltaan muutamaan euroon. Sitä tarvitsi vain kaapeliteollisuus ja rakennusteollisuus eristeeksi merenrantarakentamiseen rakennusperustuksiin. Etelä-Suomi olisi lyijyn peitossa sinä päivinä, kun litiumakut tulisivat joka autoon ja ihminen haluaisi ajaa vain omalla autolla paikasta toiseen.

Aulis

Pakko näköjään selittää kirjoituksensa tarkoitusta. Sellainen raastaa kirjoitajaa yhtä paljon, kuin toisen täsmäpommitus kivikauden ihmisten luolaan. Nykyiseen lyijyakkuteollisuuteen on sitoutunut niin paljon kapitaalia, että sitä ei ajeta alas yhden, tai kahden ihmispolven aikana. Kaivosteollisuus on pääomavaltainen juttu. Samoin petrokemianteollisuus, joka tekee muovikuoret ja hapot akkuihin ei heilahda vuodessa, tai kahdessa minnekkään. Vertaus lyijyvuoresta Etelä-Suomessa pyrki osoittamaan sen vaikeuden, mihin mennään, jos lyijylle ei tulevaisuudessa jää mitään järkevää käyttöä. Siitä tulee maailmanhistorian toinen hankala jäte radioaktiivisen moskan lisäksi.

Lisäksi sitä litumia ei löydy joka kiven kolosta tarpeeksi maailman akkuteollisuudelle. Pitää olla monta akkumenetelmää vastaavaa tekniikkaa varastoida ja siirtää sähköä paikasta toiseen.

Aulis

/forum/t-95792/ei-mikaeaen-muutu-nopeasti#post-