Ajomatkan pidentäminen - Sähköautot - Nyt!
Sarjahybridi on aina kompromissi. Sähköbussi sarjahybridinä voi olla alhaisella kuormituksella taloudellisempi (kaupunki). Suuremmilla kuormituksilla mekaaninen voimansiirto on ylivoimainen. Yhdistetty sarja ja rinnakkaishybridi on paras.
Piilota luonut EV-Fun (vieras), 15 Sep 2010 21:48erotettu pelkkä sähköauto on *ehdottomasti* paras :D
-akkuJukka
p.s.- sori.. oli pakko…
Piilota luonutIrrotettavassa generaattorissahan olisi se hyvä puoli, että kun se keskimääräinen päivämatka tosiaan on alle 60 km, niin moottoria ei tarvitsisi kuljettaa koko ajan mukana. Toisaalta generaattori mahdollistaisi ne muutamat mökkimatkatkin ja harvan käytön vuoksi sen voisi hankkia vaikka kimppaan.
Piilota luonutTämä Mindset konsepti on juuri kuvaamasi kaltainen, eli varustettu range-extenderillä jota voi säilyttää autotallissa ja nostaa auton kyytiin jos on lähdössä kauemmas.
http://www.mindset.ch/?language=en
Piilota luonut Masa (vieras), 16 Sep 2010 07:36Itse kannatan sitä että autossa on kaikki valmiina joka hetki. Painonlisäys on kuitenkin normaalikokoisessa autossa minimaalinen, ehkä 50kg joka ei puolentoista tonnin autossa juuri vaikuta mihinkään. Sitikan Dynavolt oli jännä, siinä oli LPG (nestekaasu) moottori pyörimässä tarpeen mukaan mutta muuten sama kun Rellun systeemi. En tiedä saisiko LPG moottoriin melkoisen pienet saastearvot.
Ikuisena skeptikkona veikkaisin että Suomessa laskettaisiin LPG moottorin ja sähkökäytön dieselvero yhteen ja rokotettaisiin yhteissumman edellyttämällä tasolla. Ei olisi mitään uutta siinä kun EU-lainsäädäntökin on aika hakusessa huolimatta siitä että se on sangen yksinkertainen ja selkeä.
Teknisesti RE vaikuttaa yllättävän paljon ajomatkaan riippuen mikä on keskinopeus. Jos olisi vaikka 33km/h se meinaisi että jo 2kW:n genusysteemi toimessaan koko ajan avittaisi 6kW menoa. Moottoritiellä vaikkapa 100km/h keskituntinopeudella vaikutus olisi vain tuo 2kW.
1kW:n generaattori antoi 37km/h keskituntinopeudella vaihtelevassa ajossa n. 25km lisää ajomatkaa per 100km kun sitä taannoin kokeiltiin. Tehollinen sähköntuotto oli 0,88kWh. Aika järkyttävää. Rellussa ja Sitikoissa oli 3kW:n genu joten tehoa pukkaa. Ajomatka nousee 80km:sta tuonne 150-160km mutta tietty vain taajamakeskituntinopeuksissa. Olisi kuitenkin kova sana.
Lisäpaino toki on aika pieni, mutta olettaisin että sähköauton ostopäätöstä tuollaisen simppelin RE option olemassaolo helpottaisi kummasti. Asiakkaalla olisi tiedossa että tarvittaessa autoonsa voi hankkia RE:n joka vain nostetaan paikoilleen, jos vaikka muuton tai työpaikan vaihdoksen myötä auton käyttötapa muuttuu.
Piilota luonut Masa (vieras), 16 Sep 2010 11:26LPG-generaattorihan olisi ihan oiva peli, jos kaasun saa kulkemaan kivasti mukana. Kaasuvehkeet saa kulkemaan aika mukavan pienillä päästöillä. Tosin päästöpuhdistuksen kannalta voi olla helpompaa laittaa jotain vähän isompaa, vaikkapa 20 kW:n kone. Sillä sitä huristelisi maantietäkin maan ääriin asti.
Ikuisena skeptikkona veikkaisin että Suomessa laskettaisiin LPG moottorin ja sähkökäytön dieselvero yhteen ja rokotettaisiin yhteissumman edellyttämällä tasolla.
Ainahan politiikassa voi tapahtua ihan mitä sattuu, mutta jos VM:n tekemä pohjapaperi energiaverotuksen uudistuksesta menee hallituksen esitykseksi ja sitä kautta lainsäädäntöön, niin hinta on tiedossa. Sähköauton käyttövoimavero on 1,5 snt/alkava 100kg/päivä, maakaasuautolla 3,1 snt. Tuohon väliin se osuu. Kaikkein pahimmassa tapauksessa vero olisi maakaasun 3,1 snt, mutta silloin viranomainen ei toimi lain perustelujen mukaisesti.
Jos viranomainen arvio ajokilometrien suhteen samaksi kuin plug-in -bensiiniautolle, niin hinta on vähän lähempänä maakaasuautoa kuin sähköautoa, ehkä 2,5 snt/alkava 100kg/päivä. Tämä antaisi vuoden veroksi alle 150 e, kun vastaava diesel maksaisi noin 400 e/vuosi.
Tässä tosin on sellainen pieni mahdollisuus, että jos hallitus rukkaa maakaasun polttoaineveroa alaspäin siirtymäajaksi, maakaasun käyttövoimavero saattaa nousta ylemmäs. Se jää kuitenkin joka tapauksessa selvästi dieselin alapuolelle.
Tämä kaikki siis sillä oletuksella, että energiaveropaketti menee läpi. Jos se jätetään roikkumaan vaalien yli, vero on sitten sama kuin dieselillä.
Piilota luonut Pakokaasu (vieras), 16 Sep 2010 12:28Suomessa LPG (propaani/butaani) on ankarasti verotettua liikenteessä. LNG (metaani, maakaasu) on ongelmallista ja kallista säiliöiden painekonstruktion ja tilavuuden takia.
Piilota luonut EV-Fun (vieras), 16 Sep 2010 13:30Hittolainen! Mitähän taas tuli ajateltua. Ei näköjään (taaskaan) mitään.
No joo, siis nestekaasu on tosiaan liikenteessä ihan musta aukko. Sen verotus menee Peran kuvailemalla tavalla. Hienot laskelmani koskevat vain maakaasua.
Piilota luonut Pakokaasu (vieras), 16 Sep 2010 15:12LNG (metaani, maakaasu) on ongelmallista ja kallista säiliöiden painekonstruktion ja tilavuuden takia.
Ei kai? LNG ei säilömisen osalta oikeastaan poikkea nestekaasusta (LPG). L-kirjainhan tuossa viittaa nesteytykseen, joten säiliön kaasunpaine on pieni. Liikennekäytössä hiukan mukavampaa on CNG eli paineistettu maakaasu (tai biokaasu). Sen säiliöpaine on käytännössä 200 bar, joten pienellä ja sievällä säiliöllä saadaan ihan mukava ajomatka eikä painesäiliön osuus kaasulaitteiston kustannuksista ole mitenkään suuri. Euroopassa sekä LNG- että CNG-käyttöisiä autoja on käytössä likimain ja karkeasti samaa suuruusluokkaa olevia määriä, LNG-käyttöisiä muistaakseni hiukan enemmän (en nyt lähde tarkastamaan noita määriä GPRS-yhteyden takaa).
VM:n esitys ei tunnista sähkön ja maakaasun yhdistelmää, mutta se tuskin olisi verotuksellisesti korkeampi kuin puhdas maakaasu. Maakaasun tulevaa käyttövoimaveroahan perustellaan samalla syyllä kuin sähköä, eli liikennekäyttöä ei voida erottaa muusta käytöstä, joten myyntihintaan sisältyvä vero ei kohdistu liikenteeseen, jota harvaan asutussa maassa halutaan erityisesti verottaa.
Verotuksellisesti CNG ja LNG ovat samanarvoisia, koska koostumukseltaan molemmat ovat pääasiassa metaania. Ero on vain sen säilömistavassa.
Piilota luonutLNG-on kylmää tavaraa. Tankkereissa metaani on nesteytetty -160 asteen lämpötilassa. Euroopassa propaani/butaani nestekaasua(LPG) käytetään liikennepolttoaineena monikertaisesti enemmän, kuin metaania (LNG CNG). Suomessa öljyprosesseissa LPG:n tuotanto ei ole riittävää kotimaiseen kulutukseen. Olemme nettotuojia ja valtio veroteknisesti estää liikennekäytön. Hollanissa ja Belgiassa tuetaan voimakkaasti vain nestekaasun käyttöä ja on autoilijalle kannattavaa. Saksassa on 6055 LPG asemaa ja vain 875 CNG asemaa. LPG vastaa lähes bensiiniä. CNG antaa vähemmän tehoa ja ajomatka tyypillisesti 200-250km. CNG säiliöt ovat painavia. Hiilikuituinen säiliö on ok, mutta kallis.Tankkausmahdollisuuksista Euroopassa:http://www.gas-tankstellen.de/menu.php?jump=menu
Piilota luonut EV-Fun (vieras), 16 Sep 2010 18:49 Piilota luonut EV-Fun (vieras), 16 Sep 2010 19:51Ihan sitten niin ittekseni olen usein ajatellut tuon maakaasun turvallisuutta verrattuna sähköön, bensaan, dieseliin ja nestekaasuun. Bensapalot vähenivät huomattavasti kaasuttimista ruiskutukseen siirryttäessä, diesel on hankalempaa saada syttymään mutta kun se syttyy niin sammutus on mielenkiintoista. Sähköpaloja (siis puhutaan autoista) ei juurikaan ole sattunut siten että ketään olisi vaarantunut, maakaasujuttuja on silloin tällöin. Nestekaasu tuntuu melko turvalliselta ja sen käyttökokemukset ovat hyvinkin laajat sekä ajoneuvo- että muusta käytöstä. Palavista nesteistä LPG tuntuisi olevan paras. Vetyhommaa pidän ihan extriiminä enkä käsitä miten sitä voitaisiin hyväksyä käytettävän liikenteessä. Todella vaarallista.
Mielenkiintoinen tuo Saksan suhde nestekaasuun. Siellä on tullut vastaan usein noita autoja. Päästöthän ovat melkoisen puhtaat jos siltä puolelta katsoo. Kylmälaitteissa on melko usein nykyään propaania, R600. Toimii ihan kohtuullisesti esim jääkaapeissa, höyrystymispiste melko hyvä siihen, -42C. Liikennekäytössä meinaa että aina -35C ympäristöön saakka pelaa ok ja esim ilmalämpöpumpuissa -30C jolloin COP vähän päälle yhden.
Luin useampaan kertaan lakiesityksen kohdan jossa sanottiin suunnilleen että "….sähköpakettiautojen verotus pysyy samanlaisena kuin dieselien joissa painon mukaan määräytyy verotus kuitenkin siten että sähköpakettiautoille määritellään keskipaino (1500kg) josta verotus määräytyy koska laskentakaava on valmiiksi olemassa…."
Herran jestas, voin mielelläni vääntää uuden kaavan ilmaiseksi jos se tosiaan on alhaisemman verotuksen edellytys. Useamman kerran luettuani ymmärsin asian kokonaispöhköyden ja olemme kaverien kanssa nauraneet tuolle jo monasti. Ikävä kyllä se ei ollutkaan absurdia vitsinvääntämistä vaan realiteettia. Sen asian ymmärtämiseen meni enemmän aikaa. Ihmettelen vaan että minkälaisilta "assijjantunttijoiltta" tuohonkin on kysytty neuvoa-antavaa.
Piilota luonut Pera L (vieras), 17 Sep 2010 06:21"Ihan sitten niin ittekseni olen usein ajatellut tuon maakaasun turvallisuutta verrattuna sähköön, bensaan, dieseliin ja nestekaasuun."
Nestekaasu on ilmaa raskaampaa ja metaani kevyempää. Jos autoon tulee kaasuvuoto, niin nestekaasu muodostaa helpommin räjähdyskelpoisen seoksen jopa ulkotiloissa maata vasten. Metaani poistuu sisätiloissakin paremmin ilmanvaihdon mukana. Jos vuoto on moottoritilassa, niin nestekaasu pyrkii kohti pakoputkistoa ja metaani konepellin suuntaan. Ajoneuvopalossa vuotava nestekaasu palaa enemmän ajoneuvon alla ja sisällä. Vedyn ja nestekaasun kohdalla palo tapahtuu enemmän auton yläpuolella. Nestekaasun tapauksessa siis suurempi osa kaasun energiasta jää ajoneuvoon, mikä nopeuttaa paloa ja lisää kaasusäiliön räjähdysvaaraa. Toinen juttu on sitten täällä Suomessa se, että nestekaasu ei oikein toimi talvipakkasilla.
Piilota luonut puistoKemisti (vieras), 17 Sep 2010 06:48Nestekaasun palossa on toki huomioitava että koska tavara on nestemäistä ja sen höyrystymislämpötila suht alhainen se samalla pullosta vuotaessaan höyrystyy pullon sisällä alentaen dramaattisesti lämpötilaa. Tämä taas hidastaa paineen laskiessa paloa. Taas maakaasun ollessa kaasumaista on räjähdyksenvaara paljon ilmeisempi säiliön rikkoontuessa. On myös huomioitava että säiliöt ovat melko sitkeätä materiaalia ja repeämä on ollut ainakin testaamissani säiliöissä yksinomainen rikkoontumistapa. Eli siis esim päädyn poksahtaminen kokonaan pois ei ole ainakaan vielä tullut esiin metallisäiliöissä.
Autoissa putket kulkevat auton ulkopuolella ja melko usein siellä tuulee, etenkin ajaessa. Kaasumäärät ovat käytännössä melko minimaaliset. Onko noita nestekaasutrukkipaloja sitten kovin monasti sattunut on mielenkiintoinen kyssäri. Tilannehan on sama kun autossa mutta vaarallisempi kun yleensä trukeissa ei ole laseja ja seiniä paljon suojaamassa ja niitä kaytetään paljon myös sisätiloissa.
Suomalainen tuleva biokaasun verottaminen ja sähköautoverotus on idiotismia.
Jep. Tosin sitä idiotismia kuvaillaan nimellä opportunismi tai realismi. Kumpaakin on mukana vesittämässä soppaa.
Energiaverouudistuksen lähtökohta autojen osalta on järkevä. Siinä lähdetään siitä, että bensiinin verokanta on oikea, ja muut polttoaineet laitetaan fossiilisten hiilipäästöjensä suhteessa tähän verokantaan. Hävitetään kokonaan käyttövoimavero, koska se on monella tavalla huonosti kohdistuva vero.
Tähän asti kaikki hyvin. Ensimmäinen huuto tuli kuitenkin siitä, että kuljetuspuolelle dieselistä aiheutuva verotaakka olisi kohtuuton (koska paketti- ja kuorma-autoille annetaan huomattavasti alennusta käyttövoimaverosta).
Seuraava ongelma on maakaasu. Jos sitä verotettaisiin liikennepolttoaineena bensiinin kaavalla, sitä ei varmasti poltettaisi voimaloissa. Sähkön kohdalla tilanne on vielä hankalampi, koska jos kivihiitä verotettaisiin edelleen samalla periaatteella, sähkön hinta moninkertaistuisi hetkessä. Ja turpeen verotukseenhan ei saa tässä maassa koskea. Peruspulma on se, että liikennepolttonesteiden verotus on haittaan verrattuna moninkertainen muihin polttoaineisiin nähden.
Mutta melkein kaikki ovat siis yhtä mieltä siitä, että hiilipäästöjen perusteella verottamienn on hyvä juttu. Mutta sitten melkein kaikki ovat sitä mieltä, että ei nyt kuitenkaan kosketa minun äänestäjieni asiaan. Tarvitaan siis poliittisia kompromisseja. Ja niitähän tuolla riittää, tässä helmiä:
1. Verotus ei ole puhdasta haittaverotusta. Polttoaineiden verotus hajoaa kahteen palaan, energiasisältöveroon ja hiilidioksidiveroon. Toinen on siis haittavero, toinen hyötyvero. Jo tämä vesittää koko systeemin; jos käytössä on päästötön mutta energiasisällöltään suuri polttoaine, siitä joutuu maksamaan veroa. Esimerkiksi bensiinissä 80 % verosta on energiasisältöveroa.
2. Jotta sitten saataisiin kuitenkin pidettyä polttoaineet jotenkin ruodussa, liikennepolttoaineiden energiasisältövero on paljon korkeampi kuin muilla polttoaineilla. Bensiini: 1,57 snt/MJ, diesel: 0,85 snt/MJ, kevyt polttoöljy: 0,21 snt/MJ. Hiilidioksidivero on sama bensiinillä ja dieselillä (12 snt/l, 13 snt/l), mutta yllättäen sitten kevyellä polttoöljyllä ollaan noin puolessa dieselin tasosta. Tämä siksi, että laskentahintana on liikenteessä 50 e/tonni, muualla 30 e/tonni.
3. Koska kuitenkin dieselin ja bensiinin energiasisältövero on erilainen, asiaa tasoitetaan henkilöautojen osalta käyttövoimaverolla. Käyttövoimavero määräytyy siten, että keskimääräisellä dieselautolla keskimääräisen kilometrisuoritteen ajava autoilija päätyy maksamaan saman energiasisältöveron kuin bensiinillä.
4. Sähköauton verotuksessa ei ole hiilidioksidikomponenttia, koska päästöt hinnoitellaan sähköntuotannossa päästökaupassa. Sähköauton verotuksessa sen sijaan on energiasisältökomponentti, joka lasketaan sähköenergian määrästä. Verokanta on hihasta vedetty, ja sen jälkeen vedetään hihasta auton liikennesuorite ja kulutus. Oletetaan lisäksi, että kulutus on suoraan verrannollinen auton massaan. Näiden kertolaskulla saadaan vuotuinen käyttövoimavero.
5. Biopolttoaineet saavat vaihtelevan määrän alennusta hiilidioksidiverotuksessaan RES-direktiivin mukaisesti. Esimerkiksi biodiesel saisi huikean 6 sentin alennuksen veroon (puolet hiilidioksidiverosta). Toisaalta biokaasu on verotonta ilmeisesti myös energiasisältöveronsa osalta.
6. Lähipäästöjä vähän niin kuin huomioidaan. Tai sitten ei. Sana esiintyy lähinnä niissä yhteyksissä, kun verojärjestelmän reikiä paikataan. Lähipäästöjen huomiointi voi olla hyvinkin suurta (maakaasun kohdalla) tai käytännössä olematonta (autojen puhdistustekniikka).
7. Kaukolämmön verotus on käsittämättämän korkea haittaan verrattuna, koska sillä on korkeahko energiasisältövero. Tämä tekee sen, että on edullisempaa heittää lämpö harakoille ja käyttää sähköä sen lämmön tekemiseen myöhemmin. Kokonaispäästöt nousevat, vero laskee.
Ja löytyyhän tuolta paljon muutakin. Systeemi muistuttaa erehdyttävästi reikäjuustoa olemukseltaan. Samoilla päästöillä ja energiankulutuksella verotus voi olla hyvinkin erilaista riippuen siitä, missä muodossa energiaa kuljetellaan, ja mistä ne päästöt tehdään.
Kaamea sotku, johon voi haudata ihan mitä vain. Tämä kai oli tarkoituskin.
Piilota luonut Pakokaasu (vieras), 17 Sep 2010 11:02Ja vielä tarkennus näin jälkikäteen…
Suomalainen tuleva biokaasun verottaminen ja sähköautoverotus on idiotismia. Poliitikot ovat olleet takinkääntäjiä ja maksavat hinnan tulevissa vaaleissa. http://www.vihrealanka.fi/uutiset/verouudistus-uhkaa-kaasuautoja
Älkää uskoko tuota Vihreän langan juttua liikaa. Se on huomattavasti vanhempi kuin ehdotus uudeksi energiaverolaiksi, joten siinä on lähinnä vanhentunutta spekulaatiota. Maakaasun verotus kiristyy kyllä, mutta kiristyksen määrä ja aikataulu ovat hämärässä, koska siitä väännetään ilmeisesti edelleen. Jos palataan alkuperäiseen kiristykseen, maakaasu on silti huomattavasti kevyemmin verotettua kuin diesel tai bensiini (maakaasu 0,38 snt/MJ, diesel 1,22 snt/MJ, bensiini 1,94 snt/MJ). Samoin maakaasuauton käyttövoimavero jää huomattavasti alemmas kuin dieselkäyttöisen.
Samoin on niin, että biokaasu ilmeisesti pysyy verovapaana.
Kaasuautoilu tulee kyllä kallistumaan, mutta ei ihan holtittomasti. Tässä tiedossa olevat muutokset:
- käyttövoimavero tekee paluun (joskin halvempana kuin aiemmin)
- maakaasun hinta nousee jonkin verran veron myötä
Tarkemmat detaljit saa lukea:
Tuohon tullee vielä muutoksia, mutta ei välttämättä liikennepuolelle.
Piilota luonut Pakokaasu (vieras), 17 Sep 2010 11:27Totta. Eduskuntaa ja vääriä nappuloita painaneita politikkoja pitäisi verottaa virheistänsä.
-EU:n takia maaseudulle on pakkosynnytetty suurempia navettatiloja. Siellä olisi mahdollista tuottaa biokaasun kautta
sähköä sekä huoltovarmuutta suomelle erilaisissa kriisitilanteissa, jossa sähköverkkoon tulee ongelmia.
-Tuossa lähellä kaatopaikalla palaa monta "metaanisoihtua" isolla liekillä, kuten öljynporauslautalla konsanaan.
Hukkaan heitettyä energiaa taivaan tuuliin.
-Suomessa on tuhansia vanhoja myllypatoja, joista voisi ottaa energiaa talteen. Mutta ei se ole sallittua,
näin on lakikirjan §:llä monta viisasta tapaa tuottaa omavaraista ja verkkoon tuotettua energiaa laitettu stoppiin.
Herää kysymys miksi kansantaloudesta halutaan pumpata energiarahat epävakaaseen, brutaaliin islamilaiseen kulttuuriin ? Kuinka pahasti herrakeho onkaan pimeissä "vallan" kabineteissa ohjaillut rahavarat kulkemaan hyvä-veli-verkoston kautta nykyisille pääomien haltijoille. Kaikesta tästä, saa normikansalainen niskaansa kohonneita energia veroja, joita ei tulisi maksuun mikäli nämä kultaiset kädenpuristukset salaisine kassakaappi sopimuksineen purettaisiin.
-Koska aika on kypsä tälle ?
Meillä on monta tapaa tuottaa energiaa ja käyttää sitä. Mutta ihmisille ei anneta lupaa hyödyntää näitä….
*On parempi että katselette kauniita ja rohkeita, kuin miettisitte näitä asioita mielessänne,ettei rahavallan pöhöttymiselle tule hidasteita*
Piilota luonut-EU:n takia maaseudulle on pakkosynnytetty suurempia navettatiloja. Siellä olisi mahdollista tuottaa biokaasun kautta
sähköä sekä huoltovarmuutta suomelle erilaisissa kriisitilanteissa, jossa sähköverkkoon tulee ongelmia.
Mutta tämän kaltaiselle tilalliselle biokaasusta saatavat tulot olisivat tod. pieniä. Mitään traktoria ei ole järkevää konvertoida kulkemaan sähköllä. Joo kyllähän se kulkemaan saataisiin, mutta pitäisi tehdäkkin jotain. 8-14 tuntisia päiviä.
Totta että sähkön omavaraisuus olisi aika hyvä juttu, mutta sellaisen biokaasulaitoksen rakentaminen vaatii aika lailla tietoa/ rahaa.
Tilojen lämpökeskuksille/ tilojen yhteistoimintaan (ostetaan puimuri naapurin kanssa puoliksi, osuuskunnalle) annetaan avustusta. Muistaakseni korkotukilainana. Tässä voisi olla mahista. Kenellä on yhteyksiä TE -keskukseen?
Piilota osittain asiaa luonutAjatusporkkanoita nämä ovatkin. Kun riittävän moni näitä miettii, silloin on mahdollista että tulostakin syntyy jossain ?
Jos biokaasua ajattelee, jota syntyy navetan välittämässä läheisyydessä, niin järkevimmäksi näkisin heittää ison merikontin navetan taakse jossa rekan kone jauhaa sähköä valtakunnan verkkoon. Tietysti kontissa olisi varakone vieressä
huoltoseisokkien varalta.
Maatalouskoneet tietysti voisi käydä itse biokaasulla tai bio diisselillä. Joo, sähkö näissä (maatalous) peleissä ei ole järkevää.
Viisaampaa olisi antaa hankerahoitusta kuin, pitkässä juoksussa pumpata näitä energiarahoja ulkomaille.
http://www.talouselama.fi/liitetyt/article168014.ece
http://www.biokaasuauto.com/
Olihan meillä aikanaan niitä kaasuautojakin 11kg rautapulloineen, mutta valtio senkin lopetti..
Tässä olisi eräs ratkaisu tehdä sitä sähköä sähköautoille. Generaattorit vain pyörimään ?
Piilota Re: osittain asiaa luonutEi se moottori-generaattori olekkaan se iso kynnys. Olen jopa nähnyt sähkökatkojen varalta ostettuja diesel generaattoreita. Biokaasulaitoksella tarkoitan tiedon puuttumista miten kyseinen ilmatiivis käymisastia mitoitetaan? Kuinka hoitaa kaasun siirto koneelle?
Pelkkä kaasu ei pala (räjähdä) mutta miten varmistaa ettei käymis astiaan pääse ilmaa (happea) ja kipinää…
Tuntuu äkkiseltään vähän riskaapelilta.
Mutta miksi muuttaa kaasu sähköksi. Miten olisi jos putken kytkisi lämmityskattilaan? Öljypolttimen vierestä sisään.
Ajatuksia vain…
Aksu
Piilota Re: osittain asiaa luonut